Olin etuoikeutettu ja pääsin palveluliikennekampanjaviikolla palveluliikenteen kyytiin Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella. Kampanjaviikolla kyytiä pääsi kokeilemaan ilmaiseksi. Enpä olisi uskonut, kuinka mielenkiintoisia päivät tulevat olemaan! Sain nähdä hyvin kaunista ja idyllistä maalaismaisemaa, kyntöpeltoa muistuttavia maanteitä, mutta ennen kaikkea virkeitä ja iloisia ikäihmisiä. Täydessä bussissa oli tunnelmaa. ”Kyllä täällä pulina käy. Tämä on meidän joka viikkoinen kerho, viikon kohokohta”, kommentoi eräs Kauhavan alueella säännöllisesti palveluliikennettä käyttävä ikäihminen. ”Siellä piristyy ja näkee ihmisiä.”
Sen lisäksi, että asioimispäivä on sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä, se on viikoittaisten asioiden hoitamista. Pääsee apteekkiin, kauppaan, pankkiin ja kampaajalle. Monet kertoivat palvelun olevan ”elinehto, eikä muuta mahdollisuutta ole”. On paljon talouksia, joissa ei ole omaa autoa, tai kunto on niin huono, ettei autolla pysty enää ajamaan. Ymmärrettävästi taksiin ei ole varaa lähikaupan ollessa 20 kilometrin päässä, eikä naapureita haluta liikaa vaivata. ”Lopettaa ei saa, se on meille välttämätöntä”, tuumasivat Lappajärven ikäihmiset. Suuri oli huoli ja pelko palveluliikenteen tulevaisuudesta.
Palvelua kiiteltiin paljon ja monesta suusta. ”Kaveri ei pääse tavalliseen autoon, mutta tämän auton kyytiin pääsee, kun on kaiteet. Jalkakin nostetaan alimmalle portaalle jos ei itse saa nostettua.”
Bussin kyydissä ikäihmisten arkitodellisuus oli läsnä ja se puhutteli minua kovasti. Saattaapa olla niin, että ihmisiä tavataan vain yhtenä päivänä viikossa palveluliikenteen kyydissä. Myös sitä mietin omalle kohdalleni, että miten pärjäisin jos pääsisin vain kerran viikossa kauppaan. ”Kerran viikossa saa ruokaostokset. Se riittää, mutta vähempi ei riittäis.”, ”Sitä pääsee kerran viikossa kauppaan ja yrittää järjestää elämänsä sen mukaan.” Jotkut juovat loppuviikosta kahvin mustana, toiset käyttävät vanhentunutta maitoa ja onpa asia ratkaistu myös niin, että ”kokomaitoa laitetaan pakkaseen”.
Meidän tulee kuunnella ikäihmisiä ja heidän tarpeitaan. Ikäihmiset ovat palveluliikenteeseen todella tyytyväisiä. Heillä riittää ymmärrystä siihen, että asioimisaika on rajallinen. Välillä kyytiä joutuu odottelemaan ja reissu saattaa joskus venyä pitkäksi, sillä jokainen haetaan ja viedään porraspieleen. Toivottavasti päättäjillä riittää ymmärrystä ja löytyy tahtoa mahdollistaa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan. Yksi edellytys sille on toimivan palveluliikenteen jatkuminen edelleen. Mielestäni ei ole kohtuuton toive päästä jatkossakin asioimaan kerran viikossa kirkonkylälle.
Kampanja järjestettiin viikolla 13 yhteistyössä Aijjoos- hankkeen, Evijärven ja Lappajärven kuntien, Kauhavan kaupungin ja Mantelan liikenteen kanssa.
Kirsi-Marja Wargh, sosionomiopiskelija
