Niin paljon tapahtumia mahtui vuoteen 2017 ja itsenäisyytemme sataan vuoteen, että vain pieni osa on tallentunut muistini kovalevylle, mutta tietokoneellani on asiaa novellikirjaakin enemmän.
On aihetta kiitokseen, mutta myös epäkohtaisuuksien esille nostamiseen. Viimevuosina valtiovalta on yhä enenevässä määrin huutanut ikääntyvää väestönosaa vapaaehtoistoimintaan. Mutta porkkanat sen ylläpitämiseksi ovat olleet nahistuneita. Verottajan tavoitteet ovat aivan käsittämättömiä. Talkootyölle pyritään laskemaan verotettava arvo.
Jos vapaaehtoiset pistävät hanskansa naulaan, pysähtyy moni yhteiskunnan merkityksellinen ratas. Aijjoos-toiminta ja Eloisa maaseutuverkosto järjestivät Hyvänmielenosoituksen Helsingissä Senaatintorilla toukokuussa 2017. Osallistujat pääsivät kertomaan kansanedustajille mm. siitä, että talkoolaisten osuus yhteisöllisten, liikunnallisten ja kulttuurillisten toimintojen ohjaajina ja vetäjinä on ratkaisevaa henkisen viihtymisen ja kehollisen terveyden osalta, ja että omaishoitajuus on liian suuressa määrin ikääntyvien harteilla.
Pohdiskelen asiaa yksittäisenä kulttuuriharrastajana. Vertailen ikääntyvien toimintakentän mahdollisuuksia ja antia, yhteisöllisten tapaamisten osuutta, kehollisten ja henkisten ponnistelujen tuottamia hyvänolon vaikutteita ja osallistuvan terveen elämänasenteen kantavuutta.
Medialukutaito, uusiokäytetty ilmaisu avautuu poliittiseen keskusteluun slangina, joka vaatii päättäjiltä oivalluskykyä. Puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta henkilöä on ulkona netin ja verkkomedian tarjoamista mahdollisuuksista. Kun määrään lisätään syrjäytyneet, vammaiset ja ne, jotka eivät jostain syystä katso tarvitsevansa nettiä, puhutaan jo miljoonasta palvelun ulkopuolelle jäävästä kansalaisesta. Luku lienee hyvinkin todellinen. Heidän medialukutaitonsa kehittämiseen tarvitaan koulutusta ja ohjausta. Järjestöjen vapaaehtoisten talkoot ja vertaistuki eivät riitä.
Ministeri Vehviläisen mukaan tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana valtio lähettää kansalaisilleen viestit sähköisessä muodossa. Vehviläinen kuitenkin lupaa, ettei tästä tule kaikille pakollista. Ne, jotka eivät omista tietokonetta tai joilla ei ole verkkoyhteyttä, voivat hakea lupaa poiketa tästä.
Digipalveluun siirtymisestä puhutaan, ikään kun ei tiedettäisi, että viidesosa kansasta on ja jää digipalvelujen ulkopuolelle. Tiedon julkaisu verkossa on kätevää ja hyväksyttävää. Perustuslakimme takaa palvelun myös tulkatun kielen muodossa, joten mikään virasto tai instituutio ei voi keskittää palveluaan pelkästään digimuotoon ennen kuin on varmistettu kansan medialukutaito.
Eero Peltoniemi, sanataiteen talkoolainen, Kauhava