Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia. Se on mielestäni eniten olotila. Olotila siitä, kuinka yksilö tai yhteisö kokee itsensä ja yhteytensä ympäristöönsä. Hyvinvointi on myös hyvin yksilöllinen kokemus, kokemus siitä, että tulee kuulluksi ja on arvokas omana itsenään. Osallisuuden lisääminen ja ihmisten voimavarojen nostaminen ovat erittäin tärkeitä yksilön hyvinvoinnin kokemuksessa. Hyvinvoiva ihminen kokee itsellään olevan mahdollisuuksia osallistua oman elämänsä suunnitteluun ja toteutukseen. Usein jaotellaan, että hyvinvointi koostuu terveydellisistä, ympäristöllisistä ja psyykkisistä aineksista. Mielestäni mielen hyvinvointi on perustana kaikelle yksilön kokemalle hyvinvoinnille. Hyvinvoiva mieli havaitsee mahdollisuuksia ja on avoin, tutkii maailmaa ja selviää haasteista.
Hyvinvointihetket toteutettiin yhdessä Aijjoos-toiminnan kanssa ryhmälle, joka koostuu yksinasuvista ikäihmisistä. Hyvinvointihetkien toiminta suunniteltiin kuunnellen kohderyhmän toiveita ja huomioiden ne sisällössä. Itse toimin toiminnan ohjaajana. Toiminta painottui yhdessä tekemiseen ryhmätoimintana ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Työkaluina hyödynsin mm. Bingo-peliä, Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuolijumppaohjeita, Suomen mielenterveysseuran Myönteisen muistelun kortteja ja Metsäkeskuksen kanssa tehtyä Hyvän mielen metsäkävely -videota, Ruonotalon voimarunoja, yhteislaulua sekä rentoutusta. Istutimme myös yhdessä muistoksi kukat.
Palautetta kerättiin osallistuneiden lisäksi myös muilta toiminnan mahdollistaneilta tahoilta. Toiminnan jälkeen ikäihmiset olivat kokeneet toiminnan herättäneen itsessään iloa, onnellisuutta, kaipausta, hyvänolon tunnetta, toiveikkuutta, tiedonhalua, arvokkuuden tunnetta, rakkautta ja voimaantumista. Positiivisia vaikutuksia ikäihmisten toiminnoissa oli havaittu muualla heidän innostuneisuuden, positiivisuuden ja aktiivisuuden lisääntymisenä. Osa ikäihmisistä aktivoitui lähtemään mukaan muihinkin Aijjoos-toiminnan ikäihmisille suunnattuihin kerhoihin. Vapaassa palautteessa koettiin ryhmätoiminta hyvänä sekä toivottiin sen jatkuvan. Hyvinvointihetkiä järjestettiin viitenä kertana syys-lokakuun aikana, ja positiivisa vaikutuksia oli havaittavissa näinkin lyhyellä aikavälillä. Tämänkaltaisella ryhmätoiminnalla saattaisi siis olla hyvinvointia lisäävää merkitystä. Näen, että paikallinen toiminta, kuten Aijjoos ja järjestöt ovat erityisen tärkeässä asemassa toiminnan tuottamisessa.
Haluan kiittää yhteistyötahoja, joiden avulla toiminta ja ikäihmisten toimintaan osallistuminen mahdollistuivat. Suuri kiitos teille!
Sanna Torvinen, Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK)